Palkitut opinnäytetyöt
Energia-alan parhaiden opinnäytetöiden vuosittainen palkitseminen on WEC Finlandin ja Energiaekonomistit ry:n monivuotinen perinne, jonka historia ulottuu markka-ajalle. Parhaalle energiatekniikan alan opinnäytetyölle on myönnetty yksi palkinto ja energiatalouden alalta yksi. Ehdotukset palkituiksi opinnäytetöiksi saadaan pääsääntöisesti opintoja ohjaavilta professoreilta.
2022
Parhaan energiatalouden alaan kuuluvan opinnäytetyön palkinnon sai VTM Selina Clarke työstään ”The Cost-effectiveness of the Finnish Energy Subsidies: Evidence from Bunching”. Työ on tehty Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, ja ohjaajana toimi professori Jukka Pirttilä. Työssä suoritetut analyysit tuottivat konkreettista tietoa, jota voidaan hyödyntää käsillä olevassa siirtymässä kohti uusiutuvia energianlähteitä sekä energiatehokkuuden parantamisessa. Työ nousi voittajaksi erityisesti kunnianhimoisen menetelmän ja aiheen ajankohtaisuuden ansiosta.
2021
Parhaan energiatalouden opinnäytetyöpalkinnon sai Mikael Mäkimattila työstään “Who benefits from energy storage?”. Se on tehty Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa ja työn ohjasi professori Matti Liski. Työn aihe, sähkön varastointi, on ajankohtainen ja tärkeä maailmanlaajuisesti. Sähkönvarastointiteknologian kehitys vaikuttaa mahdollisuuksiin siirtyä laajasti uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Työssä yhdistettiin ansiokkaasti teoreettista ja empiiristä tarkastelua, ja työ oli kirjoitusasultaan erittäin selkeä ja teksti kypsää.
2020
Energiatalouden opinnäytetyöpalkinnon sai Outi Hakala. Outi Hakalan työ ”Kestävän kehityksen muutoksen taloudellisten vaikutusten mallintaminen Suomen energian kauttakulku CGE-tutkimuksessa” on tehty Helsingin yliopiston Maantieteellisen tiedekunnan ympäristötalouden laitoksella. Hakalan pro gradu -työ on kunnianhimoinen makromallinnusharjoitus, jossa tarkasteltiin kestävää kehitystä taloustieteen näkökulmasta laskennallisen yleisen tasapainon avulla energianmuutoksen aiheuttamia paineita Suomen talousjärjestelmään. Työssä arvioitiin kestävän kehityksen politiikkaa energiantuotannossa, kuten muutoksia tuuli- ja aurinkosähkön tuotannossa ja liikenteen sähköistämisessä. Tulosten mukaan energia-alan muutokset johtaisivat suurimpiin päästövähennyksiin. Sitä vastoin liikenteen päästövähennysten kokonaisvaikutus jää pieneksi. Makromallinnuksen oletuksia ja epävarmuustekijöitä on tarkasteltu kypsällä tavalla.
2019
Energiaekonomistien opinnäytepalkinnon sai Jouni Räihä. Jounin työ ”Heating system decision: A study based on newly built detached houses in Finland” tehtiin Oulun Yliopiston Taloustieteen, laskentatoimen ja rahoituksen yksikössä.
Jouni Räihän tutkimus käsitteli uusien omakotitalorakentajien pää- ja tukilämmitysjärjestelmien valintoja. Aihe on haastava, eikä sitä ole kovinkaan paljon tutkittu aikaisemmin. Opinnäytetyössä näkyi itsenäinen ajattelu ja oppiminen. Empiirisen mallin rakentamisessa hyödynnettiin teoreettista viitekehystä ja opiskelija pystyi arvioimaan kriittisesti käyttämiään ekonometrisiä menetelmiä.
2018
Energiatalouden palkinnon sai Eveliina Seppälä työstään ”Pricing of Power System Balancing Resources and Imbalances in Scarcity Situations” niukkuushinnoittelun soveltamisesta säätö- ja tasesähkön hinnoittelussa. Työ tehtiin Tampereen teknillisen yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnalle. Haasteet sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämiselle kasvavat, kun sääriippuvan tuotannon osuus verkossa kasvaa. Säätö- ja tasesähkömarkkinoiden kehittämisellä pyritään vastaamaan osaltaan näihin haasteisiin.
Työssä analysoitiin sähkömarkkinoiden niukkuustilanteita todellisen datan pohjalta, esiteltiin malli niukkuushinnoittelun soveltamisesta ja selvitettiin uuden hinnoittelumallin vaikutuksia sähkömarkkinoiden eri toimijoille. Toteutus on edellyttänyt laaja-alaista perehtymistä sähkömarkkinoihin, erityisesti säätö- ja tasesähkömarkkinoihin.
Työn tuloksia on käytetty Fingridillä säätösähkön hinnoittelun kehittämisessä ja tuloksilla on uutuusarvoa kehitettäessä sähkömarkkinoiden toimintamalleja uusien haasteiden edessä.
2015
Energiatalouden palkinto myönnettiin Tuomas Vanhasen työstä ”The evolving requirements for smart secondary substations in three European regula-tory market environments”. Tuomas Vanhanen teki diplomityönsä Tampereen teknillinen yliopiston luonnontieteiden tiedekunnassa.
2014
Energiatalouden parhaana työnä palkittiin Lauri Anttilan diplomityö "Waste-to-energy scenarios in the China context". Lauri Anttila teki diplomityönsä Lappeenrannan teknillisen yliopiston teknillisen tiedekunnan ympäristötekniikan laitokselle. Diplomityön ohjaajana toimi professori Mika Horttanainen.
Jätteenpolttolaitoksia rakennetaan Kiinaan alati kasvavaa vauhtia. Kiinan yhdyskuntajätteelle on tyypillistä alhainen lämpöarvo ja korkea kosteuspitoisuus, Ongelmana on ollut saavuttaa riittävän korkea palamis- lämpötila, mistä syystä fossiilisia polttoaineita käytetään usein apupolttoaineena koko palamisprosessin ajan. Työn tavoitteena oli suunnitella vaihtoehtoisia jätteen energiahyötykäyttöskenaarioita nykyisiin jätteenpolttolaitoksiin.
Tarkastelluissa skenaarioissa mekaanis-biologisessa jätteenkäsittelyssä valmistettu kierrätyspolttoaine syötettiin polttolaitokseen apupolttoaineena korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Tulosten mukaan mädätys-skenaario oli kannattavin useimmissa tapauksissa. Jätteen lämpöarvo ja polttolaitoksen porttimaksun suuruus olivat merkittävimmät skenaarioiden kannattavuuteen vaikuttavat tekijät.
2011
Energiatalouden palkinnon sai Aira Hastin diplomityö ”Suomen kansallisten päästövähennystoimien riskien ja kustannustehokkuuden arviointi”. Työ on valmistunut Aalto-yliopiston Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelmassa. Työn valvojana on toiminut professori Ahti Salo.
Lopputyössä selvitettiin Suomen kannalta keskeisiä kysymyksiä: Miten paljon ja millaisia päästövähennyskeinoja Suomi tarvitsee, jotta päästövähennystavoitteet myös päästökauppasektorin ulkopuolella voidaan saavuttaa, kun keskeiset epävarmuudet otetaan huomioon? Jos päästövähennyksiin kannustavat toimet valitaan ja niihin sitoudutaan, niin millä todennäköisyydellä päästövähennystavoite lopulta saavutetaan?
Työssä käytettiin stokastista optimointimallia, jonka avulla identifioitiin keskeisten päästövähennyskeinojen joukosta kustannustehokkaat vaihtoehdot. Tulosten mukaan vuoteen 2020 mennessä saavutettavat päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden päästövähennyksiin ja näiden vähennysten kokonaiskustannuksiin liittyy huomattavan paljon epävarmuutta.
2010
Energiatalouden palkinnon sai Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun energiatekniikan laitoksen opiskelija Jenni Kotakorpi diplomityöstään ”Sourcing for power plant components and contractors from China”. Työ valvojana toimi professori Risto Lahdelma.
Jenni Kotakorven työn tavoitteena oli selvittää edellytykset ja metodit kiinalaisten komponenttien ja alihankkijoiden hyödyntämiseksi.
Työssä selvitettiin Kiinan erityispiirteitä, jotka vaikuttavat voimakkaasti hankinnan eri vaiheisiin sopimusneuvotteluista toimituksiin ja huolto- ja ylläpitonäkökohtiin. Työssä verrattiin myös kahta hyvin erilaista voimalaitostyyppiä ja eroja kiinalaisen ja eurooppalaisen toimittajan tekniikassa ja kustannuksissa kannattavuusanalyysin avulla.
Työn tulosten mukaan komponenttien hankinta Kiinasta voi olla kustannustehokasta huolellisesti suunniteltuna ja toteutettuna. Ongelman asettelu on selkeä ja aihe on tärkeä ja ajankohtainen. Työ on erittäin hyödyllinen myös työn teettäneelle yritykselle.
2009
Energiatalouden palkinnon sai Teknillisen korkeakoulun Teknillisen fysiikan ja matematiikan osaston energia- ja voimalaitostekniikan laboratorion opiskelija Stefan Wilhelms työstään ”Marknadsorienterad forsäkring av topplastkapacitet på den Nordiska elmarknaden”. Stefan Wilhelms tarkasteli diplomityössään vaihtoehtoisten markkinaskenaarioiden avulla keinoja, joilla voitaisiin kannustaa investointeihin riittävään huippukapasiteettiin. Työssä ehdotettiin sertifikaattikauppa uutena keinona huippukapasiteetin turvaamiseksi. Työ on erittäin ajankohtainen ja aiheeltaan haastava.
2008
Energiatalouden palkinto myönnettiin Teknillisen korkeakoulun Teknillisen fysiikan ja matematiikan osaston Tommi Ekholmille hänen työstään ”Scenarios on the burden sharing of climate change mitigation”. Työn valvojana toimi professori Ahti Salo.
Tommi Ekholm tarkasteli diplomityössään vaihtoehtoisten ilmastonmuutosta hillitsevien taakanjakoperiaatteiden vaikutuksia IPCC:n linjaamissa skenaarioissa. Työ oli erittäin ajankohtainen meneillään olleiden Kioton jälkeisen kauden päästövähennysneuvottelujen vuoksi.
Ekholmin työssä erityisen merkittävää oli taakanjakoperiaatteiden vaikutusten oikeudenmukaisuutta ja tehokkuutta kuvaavien kriteerien määrittely ja soveltaminen kehitysmaissa ja kehittyneissä teollisuusmaissa. Työssä tehtiin poikkeuksellisen haastavia skenaario-, simulointi- ja vaikuttavuustarkasteluja, jotka selvittivät vaihtoehtoisten taakanjakoperiaatteiden vaikutuksista eri maihin, alueisiin ja kansantalouden sektoreihin.
2007
Energiatalouden palkinto myönnettiin Helsingin yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan kansantaloustieteen laitoksen Roland Magnussonille hänen työstään ”Ecological dumping in a federal economy”. Työn valvojana toimi professori Panu Poutvaara.
Roland Magnussonin työssä tarkasteltiin ympäristöpolitiikan ja kauppapolitiikan välisiä yhteyksiä usean maan muodostamassa talousliitossa. Työssä osoitettiin, että talousliitossa syntyy helposti tilanteita, joissa taloudellisen kilpailuedun saavuttamiseksi tingitään ympäristöpoliittisista tavoitteista tai joissa ympäristöpolitiikkaa toteutetaan tehottomasti. Työn keskeinen havainto oli, että epätäydellisen kilpailun vallitessa ympäristöpolitiikan tavoitteet tulisi asettaa koordinoidusti koko yhteisön tasolla.
Työ on analyyttisesti varsin haastava ja sen tulokset olivat ympäristöpoliittisen keskustelun kannalta erittäin ajankohtaisia. Myös työn esitystapa on hyvin kypsä ja mielenkiintoinen.
2006
Energiatalouden palkinto myönnettiin Teknillisen korkeakoulun teknillisen fysiikan ja matematiikan osaston Matti Vuoriselle hänen diplomityöstään ”Energiankulutuksen ennustemallien kehittäminen sähkölaitoksessa”.
Työssä kehitettiin kaukolämmön- ja sähkönkulutuksen ennustavat lineaariset mallit. Työssä esitettiin myös sovitus- ja päivitysalgoritmit, joiden avulla mallia sovelletaan vapautuneilla energiamarkkinoilla mahdollisiin nopeisiin muutoksiin asiakasmäärissä. Malleilla saadaan lisäinformaatiota päätöksentekijöille esimerkiksi käyttämällä niitä herkkyystarkasteluihin. Matti Vuorisen työssä ongelma ja sen ratkaisu esitettiin hyvin, työssä sovellettiin moderneja menetelmiä ja ansioksi katsottiin erityisesti markkinamekanismin ohjausvaikutuksen huomioon ottaminen.